DIY – räätälöi tutkintosi

Minut tuntevat ovat joskus vitsailleet, että on haaste pysyä kartalla missä opiskelen milloinkin. Vitsi on sinänsä ihan aiheellinen, koska mulla on viimeisen viiden vuoden sisällä ollut opiskelupaikka neljässä eri yliopistossa. Nyt haluankin hieman avata filosofiaani valintojeni taustalla ja rohkaista muitakin räätälöimään tutkinnostaan oman näköisensä, jos se tuntuu vähääkään innostavalta.

Lukion jälkeisenä syksynä 2012 lähdin opiskelemaan digitaalista mediaa Tukholman yliopistoon. Aloitin opinnot ihan tavallisessa kolmivuotisessa kandiohjelmassa, mutta rehellisyyden nimissä en missään vaiheessa tosissani harkinnut lukevani tutkintoa loppuun siellä. Ennen kaikkea lähdin Ruotsiin vähän kuin ennenaikaiseen vaihtoon – oppimaan kieltä, tutustumaan uusiin tyyppeihin ja miettimään tarkemmin tulevaisuuttani. Näin suomalaisessa yliopistojärjestelmässä alusta alkaen etuja esimerkiksi kurssien, sivuaineiden valinnanvapauden ja opiskelijaelämän suhteen, joten keväällä 2013 hain suomalaisiin yliopistoihin ja muutin takaisin Suomeen.

Processed with VSCO with f2 preset

Jyväskylän yliopistossa pääsinkin kehystämään viestinnän pääaineopintoja valitsemalla kiinnostavia sivuaineita. Sain sisällytettyä myös aiemmat digitaalisen median opinnot tutkintoon, joten opintopisteet Tukholmasta eivät suinkaan menneet “hukkaan”. Parin kandivuoden jälkeen aloitin alan duunissa Helsingissä, mutta samalla haudoin jo mielessäni seuraavaa siirtoa opiskelun suhteen. Jostain syystä Jyväskylään palaaminen ei houkutellut, vaan kaipasin jälleen uusia maisemia.

Olin aina pitänyt hyvänä mahdollisuutena, että jatkaisin opintoja maisterivaiheessa ulkomailla. Vertailin useita eri koulutusohjelmia sekä Suomessa että muualla Euroopassa, mutta päädyin hakemaan tosissani vain Tukholman Royal Institute of Technologyyn, tuttavien kesken KTH:lle. Mediajohtamisen maisteriohjelma teknillisessä korkeakoulussa yhdistettynä kauppatieteisiin vaikutti mielenkiintoiselta ja uniikilta yhdistelmältä. En silti ollut hakuvaiheessa lainkaan varma haluanko jatkaa opintojani jo yhden vuoden kokopäiväisen työnteon jälkeen – myös duunissa jatkaminen oli vaihtoehto. Kevään ja kesän aikana päätös kuitenkin hiljalleen vahvistui ja huomasin ehkä vähän omaksikin yllätyksekseni olevani jälleen lähdössä lahden toiselle puolen.

Vaikka olenkin joskus tuskaillut alituista kaupungista ja maasta toiseen muuttamista, on se ennen kaikkea ollut siisti juttu. Siinä missä olen hävinnyt ehkä jonkinlaisessa tuttuuden & turvallisuuden kombossa, olen kuitenkin kasannut aika jännittävän tutkinnon, kartuttanut kielitaitoa, löytänyt uutta perspektiiviä ja tavannut ystäviä ympäri maailman.

Etenkin nyt kun valmistuminen tältä erää alkaa häämöttää, näen harvinaisen selvästi miten kaikki langat opiskeluvuosilta kietoutuu yhteen. En oikeastaan edes muista mistä idea Tukholmaan muuttamisesta alunperin kumpusi, mutta selvää on, että kaupunki vei mun sydämen jo silloin ekalla kerralla. Kesti vain jonkin aikaa ennen kuin uskalsin myöntää itselleni sen tosiasian, että meidän on ehkä kohdattava vielä uudelleen. Koska halusin käydä kandiopinnot ehdottomasti Suomessa, oli loogista ottaa Stokiksen kanssa revanssia taas maisterivaiheen aikana.

Lieneekö tämä sitä kuuluisaa jälkiviisautta, mutta jälleen kerran kaikella on vissiin ollut ihan tarkoitus!

Advertisements

Best of Puerto Rico

Joulukuussa karkasin Tukholman pimeydestä pariksi viikoksi Karibian Puerto Ricolle juhlistamaan iskän syntymäpäivää. Oli hauskaa lähteä vaihteeksi lomalle, jonka yksityiskohdat joku muu oli suunnitellut valmiiksi. Itse kiirehdin lentokentälle suoraan ainejärjestön joulusitseiltä puolentoista tunnin yöunien voimin, ja pakkaaminenkin taisi jäädä ihan viimetippaan ainakin sukkien tarpeettoman runsaasta (?!) määrästä päätellen. Reissun parasta antia oli yllättävän simppelit asiat:

Processed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Nukkuminen. Kiireisen opiskelusyksyn jälkeen tuntui taivaalliselta saada nukkua ilman jatkuvaa stressiä – ensimmäisen lomaviikon vetelin sikeitä reippaat 10 tuntia joka yö. Katkerana iltavirkkuna fiilistelen vieläkin sitä optimaalista unirytmiä, kun nukahdin viimeistään yhdeksältä illalla ja heräsin ennen aurinkoa. Yleensä rannalla käppäileminen yhtä aikaa auringonnousun kanssa on meikäläiselle ajatuksena ihan mahdottomuus, mutta näemmä loma tekee ihmiselle ihmeitä…

Processed with VSCO with f2 preset

Perhe. Ulkomailla – tai ylipäätään eri kaupungissa – asuessa sitä on alkanut vaalimaan perheen kanssa vietettyjä hetkiä uudella tavalla, kun yhteinen aika täytyy etukäteen suunnitella ja varata hyvissä ajoin. Loma oli justiinsa sitä kaivattua laatuaikaa leppoisasti yhdessä ihmetellen ja rakkaudella kinastellen. ♥

Processed with VSCO with t1 presetProcessed with VSCO with t1 preset

Aurinko ja lämpö. Need I say more? Se fiilis, kun nouset ihan earlybirdinä sängystä ja hiippailet pyjamassa suoraan villan terassille tähystelemään manaatteja, huomaamatta milloin lämmin sisäilma vaihtui ulkoilmaksi. Tässä asiassa kontrastittomuus on siis hyvä juttu.

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Ensimmäinen viikon vietimme saaren Atlantin puoleisella rannikolla Hatillossa, ja jälkimmäisen puolestaan Guayamassa, Karibianmeren äärellä. Oli hyvä idea muuttaa keskellä lomaa toiselle puolelle saarta – tuli nääs pakostakin testipakattua levällään olleet matkalaulut paluulentoa ajatellen, heh! Itse tosin tykkään matkustaa kevyesti, eikä pelkissä käsimatkatavaroissani ollut juurikaan pakattavaa. (Sitäkin enemmän “tuliaisia” ujutin kuitenkin vanhempieni matkalaukkuihin – tästä saatiin viimeisenä iltana melkoinen show aikaiseksi, hehe.)

Eihän tällaset reissut varsinaisesti reissukuumetta paranna, päinvastoin. Jos nyt tulikin lomailtua vähän sellaisessa all inclusive -hengessä, niin ensi kerralla aion jättää ne ylimääräiset sukat himaan ja ottaa kartan käteen tila-auton takapenkiltä huutelun sijaan.

// Last December I left the dark and cold Stockholm behind as I flew to Puerto Rico in Caribbean for two weeks with my family. It was relaxing to go on a holiday where someone else had planned all the details and I just had to show up. After an exhausting autumn semester with my studies, I was happy with quite simple things: sleep, family and sun. We lived the first week in Hatillo and the second one in Guayama, and it was nice to see both sides of the island. However, this trip didn’t still heal my traveling fever – quite the opposite actually. Funny, you never remember missing the sun and beautiful beaches so much until after experiencing them!