Ihanaa olla inspiroitunut

Kevät on minulle sitä aikaa. Sitä aikaa, kun auringonsäteet paistavat suoraan sisään ja paljastavat armotta paitsi runsaat pölypallerot myös haalistuneet unelmat. Unelmat, jotka ovat talven pimeydessä ja räntäsateessa unohtuneet. Tai eivät oikeastaan unohtuneet, mutta vähän tauolla. Koska pimeydessä ei vaan jaksa.

Tukholmaan tuli vale-kevät pari viikkoa sitten, ja tunsin ensimmäistä kertaa tänä vuonna taianomaisen kesäillan “kaikki on mahdollista” -fiiliksen. Se tunne on voimakas ja muuttaa kaiken, joka vuosi. Kävelin viinipullo kainalossa ystävän luokse kylään ja tunsin, miten yllättävä toiveikkuus ja loputon inspiraatio täyttivät mieleni. Mitä kaikkea ihanaa tämä vuosi tuokaan tullessaan. Kaikki edellytykset ovat jo olemassa, minun tehtäväni on vain pysähtyä asioiden äärelle.

Vaikka parvekkeen kuuraaminen oli aivan liian aikaista ja viikon räntäsateet toivat talven harmauden takaisin, sisimmässäni kevät on pysyvästi täällä. Tekee mieli tuulettaa niin ajatuksia kuin kämppääkin, vaihtaa tekstiilit kevyempään. Pois villa ja sametti, kaikki turvallinen ja lämmin. Tervetuloa kaikki keveä ja jännittävä.

Koska mielenikin on kevyt.